Täältä tulee Saaga- Kuningatar Saaga ja paimensukuiset alamaiset saavat heti kokea kissamaiset elkeet.

Matka Riihimäeltä ykkösluokan boxissa olis sujunut mallikkaan hyvin ja kehräillenkin. Perillä sitten odottikin paimensukuisten karvatassujen lauma, joka heti rymisti boxia nuuskuttelemaan, mutta perääntyivätkin saman tien silmät ymmyrkäisinä - boxi murisi?!? Saaga päätti oitis ottaa luulot pois alamaisiltaan ja vaatia ehdotonta kunnioitusta, sen verran tomerasti tyttö asiansa ilmaisi.

Saaga tuumaili hetken boxissa ja katseli murinansa tehoa. Koirat häipyivätkin näköpiiristä - suljetun oven taakse - taitavat ollakin aikamoisia mammanpoikia, tuumi Saaga ja ryhtyi tutkiskelemaan uutta valtakuntaansa hyvin reippain ja määrätietoisin rohkelikon ottein. Välillä täytyi pyrähtää kasvattajan luokse kehräilemään, mutta sitten valloitus jatkui. Katse kierteli ja mittaili etäisyyksiä ja välimatkoja - hyppytaitoja täytyi verrytellä ja muistutella talon väkeä siitä, että turhat rojut kannattaa poistaa ikkunalaudoilta ja hyllyiltä!

Illemmalla koiraotukset ilmaantuivat jälleen näköpiiriin eikä ne yön aikanakaan olleet mihinkään hävinneet, joten aseman vahvitusseremonia jatkui. Tiukka katse, korvat linuun, karvat pystyyn, häntä pörhölle ja murinaa - hyvin tehoavaa murinaa.

Ja Saaga myhäili tyytyväisenä:" musta otus, jota Nereksi kutsutaan, siis kuulemma talon vanhin ja viisain pörrö taitaa olla kuuliaisen nöyrä. Ainakin hyvin uskoi murinaviestin ja piti kunnioitettavaa välimatkaa. Lakosi suorastaan jalkojeni juureen ja oli ihan hiljaa - loistavaa!"

Ja Saaga jatkoi alamaistensa arviointia: "tuo ruskea taitaa olla oikea pehmo Nalle, ihan mamis, takapöksyt näyttivät tutisevan, kun muristelin. Aamulla tosin heittäytyi joukon rohkeimmaksi ja yritti takakautta hiipiä nuuskuttelemaan häntääni, kuvitteli kaiketi etten huomaisi. No katse tiukkana takaisin ja Nallekin palasi lattiatasoon kumartelemaan"

Ja vielä Saagan arvio kolmannesta karvatassusta:" tämä rusakko lienee se lauman luupää-Niehku, kuten mamma häntä nimittelee. No siinäpä on osunut harvinaisen oikeaan. Ei sitten millään meinannut mennä viesti perille, että ei pidä lähennellä eikä hötkyillä eikä riekkua, eikä mitään muutakaan - kun lupaa ei ole annettu. Murinaa täytyi hieman terästää sähinällä ja siitä huomilatta tuo Niehku työnsi kuonoaan kohti omaani - onneksi kuitenkin maassa madellen. Ja pyllistelikin sitten edessäni - sitä kuulemma leikkiinkutsuksi kutsutaan. Mutta me kissathan emme osaa koiraa, joten minulle se merkitsee kyllä ihan jotain muuta - hyökkäys! No kyllä tuo Niehkukin ruotuun asettuu."

Ja kun tilanne on otettu haltuun, voikin sitten ryhtyä tyytyväisenä katsastelemaan talon muita tapoja.

Oho, nyt kyllä uni painaa silmäluomia kiinni - torkut on otettava.

Yöhän sujui rauhallisesti. Tosin pääsin kuin pääsinkin livahtamaan makuuhuoneeseen, jossa koirat kuorsasivat kilpaa isännän kanssa. Sitten mamma huuteli ja etsiskeli minua ympäri taloa - kivaa piiloleikkiä keskellä yötä! No lopulta se sitten löysi minut makkarista, kun laittoi valot päälle ja koirat havahtuivat; niille piti tietenkin murahtaa jolloin piilopaikkani paljastui. Ja sitten kipitettiinkin jälleen muualle jatkamaan kauneusunia.

Aamulla energiaa riitti. Kehrätä hurustelin ja puskin mammani nenän pieltä, merkkailin omakseni - ihan koirien kiusaksikin. Niin ja jotakin mahantäytettäkin samalla toivoin. Illalla tarjoiltiin Almoa ja sitten tuli broilerin paloja - no nuuskaisin niitä muodon vuoksi ja pienen palasen maistoikin. Päätin sitten kuitenkin katsastaa mitä muuta tässä talossa tulee tarjolle ja ruokaa näyttääkin riittävän. Mamma kanniskeli eteeni pitkin päivää herkkuja jos joitakin: löytyi kuivaraksuja, joita se heitteli eteeni ja sain niitä pyydystää ( olisin kyllä aikanaan voinut kupistakin syödä). Sitten tuli jotakin vuokaruokaa, jota nirsosti maistoin, päivällä ilmestyi broileria kermaviilin kera ( kermaviiliä nuoleskelin) ja myöhemmin vielä eteeni kannettiin Royal kittenin pehmoruokaa. Se olikin hyvää ja koska nälkäkin kurni vatsassa katsoin parhaaksi syödä hieman enemmän ( tosin mamma jälleen vähän avusteli ja sain mukamas pyydystää ruokani). Joten mamma on kieputettu hännän ympäri  ja palvelu pelaa - niin ainakin luulen :)

Turkki kaipasi myös huoltoa, joten antaumuksella...

Täältä löytyi samanalainen kiva lelu kuin pentukodistanikin. Voi miten kivaa - ja pallo pyörii

Lintu - jee saimpas tassuihini

Pyöritetään lintua ja palloa...

Ja sitten vaan välillä ihan ollaan ja söpöstellään ja kehräillään ja jatketaan valtakunnan tutkintaa sekä pidetään paimensukuiset alamaiset nöyrinä.

Nyt kun mamma kirjoittelee puolestani kuulumisia, nukun oman kiipeilytelineeni korissa ja se musta, mukamas kaikkein viisain, on istunut paikallaan ainakin tunnin ja tuijottanut minua - luulisi olevan parempaakin tekemistä!

Ja tämä katse tehoaa!