Sitä on taas saatu kärvistellä kunnon helteessä....

 

Paimensukuiset alamaiseni makoilevat omenapuun katveessa, Niehkun kaivamissa viilennyskuopissa, pensaiden keskellä - kuka missäkin. Nekin näyttävät kärvistelevän laiskoina hellesäässä. Siis kaikessa pitäisi kyllä olla mielestäni kohtuus tässäkin talossa - talvella veti joka ovesta ja ikkunasta niin, että viiksikarvat jäätyivät. Nyt helteellä, täällä sisällä on lämpöä kuin tropiikissa. Mamma vissiin kuvittelee, että kaikki kissaeläimet elävät aavikon kuumuudessa ja nauttivat siitä - hei, minä olen norjalainen metsäkissa ja tottunut hieman viileämpiin keleihin! Saisko tuulettinen kiitos!!!!

Olen jo monta päivää makoillut laiskana ja yrittänyt etsiskellä vilpoisampia makuualustoja... eteisen rappusista...

... omalta pediltäni....

... saunan lauteilta (täälläkin on muuten vilposampi kuin talomme keskikerroksessa!)...

... puhtaiden pyykkien kasasta... (älä mutise, kävin juuri saunassa!) - siis talon keskimmäinen pojista yritti huomautella...

... nojatuolistani...

... Välillä täytyy höristellä korvia, kun muutama viimeaikainen asia on jäänyt vielä vähän hämäränpeittoon -  nyt olen saanut jo selville, että sen upean musta-valkoisen pojan nimi on Oskari. Mamma ei edelleenkään ole suostunut näyttämään edes kuvaa siitä minulle. Oskarin niinkuin minunkin pitää vielä kuulemma käydä verikokeilla ja sydämen ultraäänitutkimuksessa ennenkuin pääsemme lähemmin tutustumaan. Niin ja tassujenikin pitäisi ennen tapaamista alkaa jälleen vipattaa - sitä odotellessa.... perjantainamia en muuten toissapäivänä saanut! On kyllä ihan epäreilua, että Oskaria ja minua ei ole esitelty toisillemme: Niehkukin kävi tapaamassa tulevaa Niila-sulhastaan ja ne viettivät oikein kunnon kihlajaisetkin. Häitä Niehku ja Niila viettävät sitten syksymmällä. Minäkin voisin viettää kihlajaisia....

... olohuoneen nukkamatolta - ei muuten ole yhtään viileä paikka!...

... ikkunalaudalta....

Kyllä nämä helteet vetävätkin naatiksi!