Nyt tiedän, mitä se näyttely tarkoittaa....

Pääsin eilen osallistumaan oikein isoon kissanäytelmään Helsingissä. Aamuherätys oli vähän aikainen joten jäi aamupalakin syömättä. Yritin sitä ilmoitella äänekkäästi naukumalla, kun mamma minut boksiin työnsi ja kantoi autoon. Protestointini ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Pysähdyksen jälkeen totesin, että seuraamme oli liittynyt kasvattajani kera Unna-emoni ja Enni-siskoni ja kipusipa autoon vielä Samu-veljenikin. Siinä sitten vähän kuulumisia vaihdeltiin. Ihan vallan meinasin kauhistua, kun saavuimme Helsinkiin ja minut kannettiin boksissa johonkin valtavaan halliin. Boksista näin mielettömän määrän jalkoja ja lisää samanlaisia bokseja kuin minulla on ja niissä kaikissa oli kissoja! Kun minut sitten eläinlääkärille esiteltiin, meinasi kyllä häntäkarvat vähän tutista ja sydän pamppailla - onneksi mamma piti minusta hyvää huolta ja ihasteli kuinka reipas olen; reippaus oli tosiaan koetuksella!

Tässä olen jo asettautunut omaan näytelmähäkkiini odottaamaan esiintymisvuoroani. Kasvattajani oli ommellut minulle aivan ihanat verhot somistamaan oleilupaikkaani. Ruokakupinkin mamma minulle laittoi nenäni eteen, mutta esiintymisjännitystä tuntui sen varran mahan pohjassa, että päätiin siirtää syömättä jääneen aamupalani maistelun vielä myöhemmäksi. Vesikupin sitten vahingossa kaadoin ja kastelin alustani, taasutkin kastuivat.

Sitten näytelmä olikin edennyt siihen hetkeen, jolloin koitti minun esiintymisvuoroni - näytelmätähtenä! Kaksi hassua setää puhui jotain ihan outoja juttuja, joista en ymmärtänyt sanaakaan ja huonostipa tuntui mammakin ymmärtävän, kun  kasvattajan vinkkasi paikalle. Siinä ne kaksi herraa pällisteli ja pyöritteli kylkikarvojani, tutkiskeli häntääni ja hipelöi tassujani ja tarkasteli profiiliani - teki kyllä mieli naukaista, että vähempikin pyöritys kiitos riittää. Kauhukseni se pitkähiuksisempi kaappasi minut syliinsä ja kantoi minut seuraavan pällistelijän luokse - huh miten säikähdin, että mamma katoaa sillä välin. Onneksi setä kantoi minut takaisin ja pääsin sitten vihdoin takaisin tuttuun syliin.

Vihdoinkin ymmärsin jotakin, kun mamma ja kasvattja  hämmästelivät keskenään tuomarin ehdotusta, että olekin väriltäni tabby enkä täplikäs siis 22 enkä 24 - mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan. Minun turkkini on kaunis ruskeatäplikäs- puhukoot tuomarisedät mitä tahansa ja siihen päätelmään tulivat omat ihmisenikin ja se vieras tuomari, jolle minua käytiin näyttelemässä. Mutta tuomarisetä jäi vielä empimään ja kirjoitteli sitten näytelmälehtiseenikin tuon epäilynsä. Muuten tein oikein upean vaikutuksen heihin ( EX1 ) ja pääsin kisaamaan värin parhaasta: sen kuitenkin vei toinen norski, mutta minä oli hyvänä kakkosena!

Ja tuomarin parhaasta pennun tittelistäkin kisasin yhdessä ragdoll- pennun ja siperiankissan pennun kanssa: yritin kyllä näyttää oikein sievältä ja käyttäydyinkin kauniisti, kun mamma minua venytteli. Tuomarisetä kuitenkin valitsi siperiankissan kauneimmaksi, jäin taas harmillisesti toiseksi. Mamma ja kasvattaja olivat kuitenkin oikein iloisia päivän esiintymisestäni - näytelmätähtenä.

Ja tuossa sitten vähintäänkin epäselvällä käsialalla kirjoitettuna tulokseni, mutta hyvään lopputulokseen ruotsalais-norjalaiset sedät päätyivät. Olen siis kaunis rotuni edustaja :)

 

Sisu veljeni esiintyi myös näytelmässä ja odottelee tässä vuoroaan...

Kuten Enni-siskonikin

Omassa näytelmähäkissäni oli oikein lokoisat oltavat - välillä vähän jänskätti päivän mittaan, mutta sitten taas oleilin ihan rentona omana itsenäni.

Unna- emoni vinkkasi minulle, että hiekkalaatikko on hyvä nukkumapaikka - joten pitihän sitä kokeilla. Unna- emoni sai muuten näytelmästä sertin!

Ja tässä minun Unna- emoni katsastaa mitä Ennille, Sisulle, Samulle ja minulle kuuluu...

Enni koisasi sikeästi...

.. kuten Sisukin, joka myös otti Unna- emon vinkistä vaarin...

Samu- veljeni oli hieman ujo poika, mutta suoriutui esiintymisvuorastaan myös upeasti, EX1 veroisesti.

Päivä oli pitkä ja aika outo näin pienelle kissalle. Selvisin kuitenkin kaikista koettelemuksista kunnialla ja kilvan sain kiitosta ja kehuja näytelmäesiintymisestäni - olin tähti :)